Matkalla

Se on menoa nyt!

 

Lähdön tunnelmaa.

Päällimmäisiä fiiliksiä

Täällä kirjoittelee väsynyt ja turhautunut opiskelija, mutta vihdoin pääsen vähän tännekin lisäilemään päivityksiä. Viimeiset pari viikkoa on kulunut enemmän ja vähemmän asioita hoitaessa. Täällä kaikki on astetta hankalampaa ja muutamat itkupotkuraivarit on käyty läpi kun mikään ei tunnu onnistuvan ja mikään ei toimi. Kuten tähän asti internetti. Tänään saatii puhelimeen hankittua netti niin siitä pääsen jakamaan sen myös koneelle. Kaikki on vaan niin hankalaa ja ilman ranskaa puhuvaa kämppistäni olisin niin hukassa, en saisi mitään hoidetuksi ja olisin jo varmaan lähtenyt kotiin!

No, valitusta valitusta, vaikka olen aivan älyttömän hienossa paikassa, auringon paisteessa mukavien opiskelijakavereiden kanssa. Mutta kun ei täällä olla lomalla :D ..se on ollut aika hankala sisäistää kun olisi niin paljon muuta kivempaa tekemistä jaja... mutta normiarki kutsuu.

Lentomatka

Pari sanaa myös saapumisestani Nizzaan. Oltiin toisen suomalaisen, Sonjan kanssa jo aika kypsiä koneessa istumiseen ja huokailtiin jo helpottuneena kuinka enää on ihan hetki jäljellä. Kapteeni kuulutti laskeutumisesta ja katseltiin hymyssä suin ikkunasta kuinka meri kimmelsi ja aurinko paistoi. Sitten alkoi se kiertely ja kaartelu, joka kesti lähes tunnin, jonka jälkeen kapteeni kuulutti: sää Nizzassa on niin huono, että emme voi laskeutua ja polttoaine on lopussa, joten lennämme Marseilleen tankkaamaan ja yritämme uudelleen. Whaat? Huono ilma? Missä? 

No, menimme siis tankkaamaan, joka kesti ikuisuuden. Ja viimein saavuimme Nizzaan, vain vajaa neljä tuntia myöhässä, väsyneinä ja nälissämme. Onneksi Sonja sai avaimet asuntoonsa vielä niinkin myöhään (puolilta öin) ja pääsimme kantamaan matkalaukkujamme kuudenteen kerrokseen portaita pitkin. Täällä jos jossain on noita portaita ihan riittämiin! Tässä vaiheessa olimme todella nälissämme ja vaeltelimme keskellä yötä pitkin kaupunkia löytämättä yhtäkään paikkaa, josta saisi ruokaa. Päätmme palata takaisin asunnolle ja aivan nurkan takaa löytyi pieni pizzeria, joka pelasti päivämme! 

Näin siis aloitimme elomme Nizzassa, enemmän ja vähemmän närkästyneinä, nälissämme ja todella väsyneinä. Mutta ihmiset ovat mukavia, opiskelijat ovat mukavia ja opettajat ovat ihan eri luokkaa kuin Suomessa. Ranskan kulttuurin opettajamme saa historian ja politiikankin kuulostamaan mielenkiintoiselta.

Eli Nizzassa kaikki hyvin, mutta kerron lisää myöhemmin, sillä aamulla pitää olla ranskan tunnilla klo. 8.30.