tiistai 30. syyskuuta 2014

Äiti tuli kylään!

Kuinka voikaan saada äidin vierailusta lisäpotkua tähän opiskelijavaihtoon. Koti-ikävä on hellittänyt ainakin toistaiseksi kun sai tutun ihmisen kyläilemään. Äiti tuli ystävänsä kanssa pikalomalle sunnuntaista torstaihin ja he asuvat hotellissa noin 100 metrin päästä asunnoltani. Koulun ohella olen saanut näyttää turisteille paikkoja, ollaan shoppailtu ja syöty hyvin. Mikä parasta, äidin mukana tulo matkalaukullinen ruisleipää, kirjaimellisesti :D Hapankorppua, suklaata, karkkia ja KAHVIA! On jotenkin paljon kotoisampi olo ;) 

Tässä muutamia kännykällä napsittuja otoksia parilta edelliseltä päivältä, lisää kuvia tulossa kun ehdin hetkeksi istahtaa ja tyhjentää kameran. Nyt täytyy hoitaa vain pikana koulujutut ja rientää taas vieraideni kanssa johonkin päin kaupunkia.

Äiti saapui sunnuntai aamuna .








Komian kokoset lautaset ainakin oli italialaisessa ravintolassa :D


Mun ruokahyllyni! Ja pakkanen on täynnä ruisleipää ;)

Aamupalalla.

Ruisleipää <3




torstai 25. syyskuuta 2014

Antibes

12. syyskuuta päätimme tehdä pienen päiväretken Antibesiin suomalaisella kokoonpanolla. Lähdimme aamulla junalla Nizzan pääjuna-asemalta ja saavuimme perille puoli tuntia myöhemmin. Kävelimme sataman kautta vanhaan kaupunkiin, mikä olikin älyttömän kaunis! Kauniimpi kuin Nizzan vanha kaupunki! Vähän aikaa käveltyämme söimme lounaan ja päätimme lähteä katsastamaan sataman toisella puolella sijaitsevan linnoituksen. Kävelymatkaa kertyi ja perille päästyämme päätimme osallistua 1,5 € maksaneeseen opaskierrokseen. Kiertelimme linnoituksessa, josta näkymät olivatkin aivan omaa luokkaansa!

Linnoituksen kierrettyämme kävelimme takaisin vanhaan kaupunkiin ja sieltä rannalle ottamaan hetkeksi aurinkoa (ja päivänet!). Rannalle makoilun jälkeen etsimme ruokapaikan ja tilasimme pizzaa ja lasangnea! Mun pizza oli ainakin älyttömän hyvää! Ruoan jälkeen haimme vielä jälkkärit viereisestä leipomosta.

Kotimatka ei sitten sujunutkaan ihan suunnitelmien mukaisesti kun joku jäi junamme alle Antibesista seuraavan pysäkin kohdalla. Siitä seurasi sitten pitkä epätietoisuus mitä tehdään kun oltiin vähän niinkuin keskellä ei mitään, pimeässä ja ihan pihalla siitä mitä on edes tapahtunut. Lopulta poliisit ja palomiehet saattoivat meidät raiteita pitkin asemalle johon saapui toinen juna viemään meidät Nizzaan. Tähän episopiin meni ainakin 3 tuntia ja kotiin päästyämme olimme enemmän ja vähemmän poikki ja vähän järkyttyneitä tapahtuneesta. 

Tässä muutamia kuvia kauniista Antibesista ja vaiherikkaasta päivästämme:



































Ensimmäinen päivä omalla tuvalla

Siinä se nyt on, meidän talo, oma tupa!  Tuntuu oudolta, epätodelliselta, että meillä on nyt se vanha talo, josta ollaan puhuttu aina. ...