keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Sinä päivänä 2

Siitä on nyt tasan vuosi, kun pysättiin talon kohdalla tien sivuun ja tuumattiin, että "hullun hommaahan" tuohon ryhtyminen olisi. 28.9.2015 ei totisesti tiedetty, mistä itsemme vuoden päästä löytäisimme. Ehkä ihan hyvä vaan? :D

Kirjoitin keväällä Sinä päivänä tekstin, kun löysin sattumalta puhelimestani kuvia tuolta päivältä. Oli hauska lukea sen aikaisia ajatuksia esimerkiksi projektin etenemisestä. Tekstissä haaveilin miltä talo näyttää vuoden tai kahden päästä, miltä tuntuu sytyttää ensimmäinen valkea kaakeliuuniin tai juoda aamukahvi lasikuistilla. Kuinka kohta tulee kesä ja saan ostaa pelargonioita. Kesän päätteeksi pidettäisiin grillijuhlat.

Moni asia on tavallaan toteutunut, monista haaveillaan edelleen. Uuniin toivon saavani sytyttää ensimmäisen valkean ennen joulua, kuistilla on juotu monet aamukahvit remonttipäivän alkuun ja grillattu on läpi kesän monissakin talkoissa. Tuli niitä pelargonioitakin ostettua. Kukkivat vielä nätisti kaivon kannella. Monta asiaa, mitä aluksi suunniteltiin tehtäväksi, on tekemättä. Mutta yhtä monta asiaa, mitä ei suunniteltu tehtäväksi pitkään aikaan, on tehty. Piha näyttää nyt ihan hyvältä, vaikka onhan se vähän erikoista panostaa pihaan ennen taloa ;D Mutta kyllä se miljöö on yhtä tärkeä, kuin itse talokin. On tullut paremmin viihdyttyä remontin keskellä, kun ympärillä on siistiä.

Otin uudet kuvat samoista paikoista, kuin vuosi sitten. Katsotaan, miltä näyttää ensi vuonna tänä päivänä. :)

2015
2016
2015
2016
2015
2016

maanantai 26. syyskuuta 2016

sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Koska tää loppuu?

Tuntuu, että tuvan pään rossia olisi purettu kuukausikaupalla. Tai no onhan sitä aloitettu jo kuukausia sitten. Itse en osannut aavistaa alkuunkaan, kuinka hidas prosessi alapohjan uusimisesta tuleekaan. Tilanne olisi kylläkin aivan toinen ilman rossin päälle rakennettuja väliseiniä, joka huoneessa nököttävää tulisijaa ja päätöstä tehdä "kaikki" itse. Nyt ollaan kuitenkin ihan loppumetreillä tässä purku-urakassa ja uskallan jo toivoa, että viikon tai parin sisällä syntyy jo uutta. Kyllä se vaan mukavaa olisi, että talossa olisi lattia ison kuopan sijasta :D 

Vaikka nyt ollaankin loppusuorassa tässä hommassa, tuntuu, että työlista vain kasvaa sitä mukaa, kun niitä töitä tehdään. Tämä onkin varmaan se masentavin hetki, kun puolen taloa näyttää aika hirvittävältä montulta, katot ovat täynnä nauloja ja ikkunat ovat kaikki kunnostamatta. Mihin vain katsookin, löytyy tehtävää ja paljon. Ei mennyt tämä vuosi ihan niin kuin alkujaan suunnittelimme, mutta jos jouluksi on lankut lattiassa ja tulisijat lämpiää niin olen tyytyväinen! :D Ja itsehän päätimme viettää kesän ulkotöissä, tehdä aitaa ja maalata ulkorakennukset. Sisätöissäkin oltaisiin aika paljon pidemmällä ilman niitä. Mutta eivätpähän ole työlistalla vastassa ensi kesänä ;)

Kyllä se vaan totta on, ettei sitä etukäteen voi tietää minkälaiseen projektiin ryhtyy vanhan talon kanssa. Aikataulutus on osoittautunut aika hankalaksi, kun itse vapaa-ajan puitteissa täällä hääräillään, mutta koska meillä ei varsinaisesti ole kiire, niin onhan se nyt mukavaa ja taloudellistakin nikkaroida itse niin paljon kuin vain pystytään ja osataan. Kyllä se siitä suttaantuu! ;)

torstai 22. syyskuuta 2016

Keittiön seinä

 Mun työpäivän aikana meiltä on kadonnut seinä! Tuvan ja kamareiden välinen, joka täytyi purkaa, että päästään uusimaan rossipohja. Seinät on joskus aikanaan kasattu rossirakenteiden päälle niin, että vaihtoehtoina oli joko seinän purku tai tukeminen ylös. Tämä seinä oli aika mutkalla, melkein S-kirjaimen mallinen ja olisikin vaatinut aikamoiset koolaukset, koska tähän tulee keittiökaappeja sitten joskus. Päätettiin siis purkaa seinä ja tehdä tilalle uusi ja suora. Nyt vaan pikaisesti rossin purku loppuun niin päästään tässäkin asiassa eteenpäin (eikä aina vaan "taaksepäin" :D). 

Yläpohjan parrut tuettiin ennen operaatiota, ettei koko katto tule alas seinän mukana. Franssilla oli onneksi pari apumiestä, koska en suostunut kahdestaan alkamaan tällaiseen operaatioon. Näin vain silmissäni, kuinka koko katto tulee alas :D

 

Nyt ei kyllä millään malttaisi mennä ensin töihin ja vasta sitten talolle kurkkaamaan paikan päälle!! :)

maanantai 19. syyskuuta 2016

Keittiön oven paljastus

Tuotiin varastosta tämä eteisen ja keittiön välinen ovi takaisin paikoilleen. Tätä ovea talvella paikoiltaan nostaessamme tajuttiin, mikä tuuri meillä oli käynyt, kun vanhat ovet olikin vain piilotettu vanerilevyjen alle ja maalattu. Ovi painoi niin paljon, että ontoksi vanerioveksi aluksi luultua oli pakko alkaa tutkia tarkemmin. Eipä sitä kauaa tarvinnut tutkia. Tuntuu näin jälkikäteen hassulta, miksei aikaisemmin huomattu vaneripäällysteitä, mutta kai silloin silmissä vilisi niin paljon muitakin asioita? :D Talosta löytyi vain yksi uusi, vaneriovi, joka ei kyllä pääse enää takaisin sisälle.

Irroitettiin ensin kahvat, sitten vanerit ja naulat. Tuli muuten ihan älytön ääni naulojen irroittamisesta, oli pakko hakea kuulosuojaimet päähän.

Päällimmäinen, vaaleanvihreä maalikerros lähti todella helposti rapsuttamalla, mutta selkä ja niska tässä hommassa tuli nopeasti kipeäksi. Ovi jää odottelemaan kunnostajaansa vielä hetkeksi :D


sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Täysikuu

What a day

Vietettiin eilen kaunis syksypäivä talolla pihaa ja nurkkia siivoillen.
 Siivosin yhden salin nurkista remonttivaatteiden säilytystä varten, kun niitäkin on alkanut kummasti kerääntymään. 

Taidettiin kokeilla ekaa kertaa, saako eteisen pariovet kunnolla kiinni. Toinen ovi kinnaa vähän yläosasta, mutta muuten toimivatkin yllättävän hyvin. Ollaan kerätty sieltä täältä löytyneitä ovenkahvoja paikkoja siivoillessa ja taisikin varastosta löytyä parioven omat kahvat takaisin paikoilleen.

 Pari muutakin ovea meni kunnolla kiinni hirsien vaihdon jälkeen. Katsotaan, miten kuistin alapohjan korjaus vaikuttaa kuistin oviin. Oikean puoleisessa kuvassa kamarin ovi odottaa pääsyä takaisin paikalleen. Pieni kokoero näillä erilaisilla ovimalleilla :D

Ensimmäinen päivä omalla tuvalla

Siinä se nyt on, meidän talo, oma tupa!  Tuntuu oudolta, epätodelliselta, että meillä on nyt se vanha talo, josta ollaan puhuttu aina. ...