Elämää Nizzassa

Kaupunki

Kaupunkina ja varsinkin lomakohteena Nizza on aika täydellinen. Suhteellisen lähellä, halvat lennot ja suht edullista asumista. Kesällä ja ihan syyskuulle asti täydelliset rantakelit, lämmin, muttei liian kuuma ja aurinko paistaa. Ranta, keskusta ja virkistysalueet ovat kaikki vieri vieressä. Lähialueen vierailukohteet, kuten Monaco, Cannes ynm. ovat lähellä ja helposti sekä ennen kaikkea halvalla nähtävissä. Esimerkiksi päiväreissu Monacoon bussilla keskustan tuntumasta 1,5 € suunta. Ei paha! Kaikkea löytyy niin rannalla löhöilijälle kuin himoshoppailijallekin. Kaupunki on täynnä erilaisia ravintoloita ja kuppiloita, joiden lisäksi voi tehdä piknik reissun keskustan puistoaluielle, linna kukkulalle tai muille kukkuloille. Voinko kehua kaupunkia enempää? Turistinäkökulmasta ehkä en, mutta kun täällä asuu, yrittää hoitaa ihan tavallisia arkijuttuja ja päästään sinne loka-marraskuun sateisiin niin asiat ovat ehkä hieman toisin.

 

Tulen aivan varmasti viettämään monet lomat Nizzassa, koska nyt tiedän mistä etsiä edullista asumista, ruokaa, tekemistä. Myös muutama lähipaikka jäi vielä tutkimatta, joten on pakko palata. ;) Tänne voi tulla vaikka viikonloppulomille, shoppailureissuille tai ihan muuten vaan nauttimaan auringosta.

Marras-joulukuu olivat sateisia. Muutaman kerran satoi niin paljon, että viemärijärjestelmät tulvivat vettä jopa sisälle asuntoihin ja saatiin vedet lattioille. Siinä sitten luututtiin ja jätettiin pari luentoa välistä. Tuntuu, että loppuvuodesta koko ajan sataa ja lujaa sataakin!

Asuminen

Kotikatu.

Meidän asunnolle johti kapeat ja pimeät portaat. Muistuttivat sellaisia pelottavia kellarin portaita ja hetken katsoimmekin kämppisten kanssa toisiamme hieman epäuskoisesti kun oven avasimme, että sinnekö pitäisi kavuta. Laukkujen kanssa kapuaminen kävikin sitten punttitreenistä. Jokainen porrasaskelma oli uniikki, välillä sai harpata seuraavalle askelmalle. Asunto oli suhteellisen siisti ja kotoisa. Ajattelin, ettei tämä ole niin paha. Pari ensimmäistä kuukautta kaikki sujuikin hyvin, mutta kun lämpötila tippui ja alkoi sataa, alkoi myös asuminen olla aika tuskaista. Suurin syy ongelmiin oli ilmankosteus.Pyykin eivät enää kuivuneet (kuivasin pyykkini lopulta yksitellen huoneeni patterilla) ja asunto alkoi pikkuhiljaa homehtumaan, etenkin kylpyhuoneessa. Vesi valui kovilla sateilla myös katosta/seinistä. Alakerran olohuoneen katto oli ihan kostea/märkä eikä tiedetty mistä sinne menee vettä. Se tosin oli jo tilanne tänne muuttaessa.Vuokranantajaa ei näyttänyt asia paljon vaivaavan, kun vain olkiansa kohautti kun asiasta mainitsimme.

Kämppisten kanssa eläminen oli välillä vähän mielenkiintoista, mutta toisaalta kulttuurein kirjo toi eloa asuntoon ja mielenkiintoisia tilanteita, sosiaalisuutta ja uusia ystäviä. Kaikki sujui kuitenkin lopulta hyvin, vaikka neljän naisen kimppakämpässä voisi olla aineksia isoihinkin ongelmiin? :D

Illanistujaisten vieraskaartia.

Naapurit olikin sitten ihan oma lukunsa. Siinä meni hermot kaikilta osapuolilta ja minua jotenkin järkytti naapureiden käytös. Olin odottanut elämän kuulumista kaduilta ja asunnoista ikkunoiden ollessa yleensä auki ja ranskalaisethan ovat hyvin eläväisiä? Eikö niin? No niin minä luulin. Odotin kuulevani iloista puheensorinaa, illallisten viettoa, musiikkia.. Mutta todellisuudessa kuulimme lähes päivittäin vastakkaisesta asunnosta huudon "shut the fuck up",  huutoa naapureiden välillä "haastan sut oikeuteen"-tyyppisesti, tappeluita, sanaharkkoja (no sen kyllä osasin odottaa) ja naapurit hakkaamassa oveamme useita kertoja viikossa. Lisäksi saimme ensimmäisellä viikolla kananmunan ikkunaamme, sanallisia uhkailuja sekä naapurin asuntoomme riehumaan pesäpallomailan kanssa. Meidän naapurit oli hulluja! Pidettiin kuulemma liikaa meteliä. Esimerkkinä illallisen nauttiminen kämppisten kesken ennen kello yhdeksää illalla ja joku sitten kehtasi nauraa aika lujaa. Sehän ei naapureita miellyttänyt. Tottakai meillä oli muutamat illanistujaiset, mutta mielestäni mieteli ei ollut mitenkään suurta, lisäksi lähdimme asunnolta aina ulos jatkamaan iltaa. Lopulta saimme naapureiden avittamina häädön, jota naapurit varmistivat kertomalla vuokranantajalle, että rikomme pulloja kadulle. Näin ei käynyt koskaan, ei yhtään kertaa! Että sellaiset naapurit meillä.

Arki vaihto-opiskelijana

Opiskelu Nizzassa oli aika rentoa ja paljon helpompaa, mitä alunperin pelkäsin. Pari ensimmäistä viikkoa olivat aika koulun täyteisiä, mutta sen jälkeen ainakin itselläni oli todella vähän koulua. Tehtäviä ja projekteja oli kylläkin, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna pääsin kyllä helpolla. Vielä odottelen tuloksia kursseista. Muut kurssit sujuivat, mutta markkinoinnin koe jäi mieleen kummittelemaan.

Päivien kulku oli aika leppoista. Tuntien välissä saatettiin käydä kaupungilla tai rannalla. Lounaankin ehti tekemään yleensä kotona vapareiden aikana. Vapaapäivinä oltiin rannalla, käveltiin ympäriinsä ja matkusteltiin. Iltaisin kokoonnuttiin alkuaikoina rannalle koko porukalla juomaan viiniä ja nauttimaan lämpimistä öistä. Kolme vaihtaria järjestivät asunnollaan paljon kotibileitä, joissa oli aina paljon porukkaa. Vietettiin niin Meksikon itsenäisyyspäivää, synttäreitä kuin halloweeniakin isolla porukalla.

Elämä oli yhdellä sanalla kuvaten rentoa. Aamuisin sai yleensä herätä omia aikojaan kirkonkelloihin tai puolenpäivän pamaukseen. Mihinkään ei ollut yleensä kiire ja sai tehdä mitä huvitti, ainoastaan kotiasiat stressasivat välillä, kun Nizzasta käsin ei pystynyt paljon asioihin vaikuttamaan. Loppua kohden aloin enemmänkin keskittymään kotiinpaluuseen, kun sateinen kelikään ei enää houkutellut ulos.

Koulu

Opiskelin IPAG Business School nimisessä kansainvälisessä koulussa yhteensä 24 opintopisteen verran markkinointia, johtamista, Ranskan kulttuuria ja ranskan kieltä. Lisää kouluun liittyvistä asioista voi lukaista aikaisemmasta koulupostauksestani täältä.

Liikenne ja kulkuvälineet

Ranskalaiset näyttävät olevan hulluja liikenteessä suomalaisen silmiin. Punaisia päin ajetaan niin paljon, että hirvittää. Ennen vaihtoon lähtöä mummuni sanoi vielä, että "älä sitten jää auton alle". Hymähdin vaa, että "joo joo, en jää auton alle". Lopulta se pelko on osoittautui aika todeksi. Kämppikseni meinasi jäädä auton alle ihan kotikulmilla. Kuultiin meidän asuntoon asti kun jarrut ja ihmiset huusi. Autoilla ajellaan todella lujaa ihan keskustassakin, joten onneaan ei kannata kokeilla.

Toinen mitä pitää varoa, on pyörät! Täällä on autoteiden vieressä pyöräkaistat ja ne ajaa LUJAA! Kerran oli niin läheltäpiti tilanne, että muisti jatkossa oikeasti varoa niitä pyöriäkin. Tramin alle onkin jo vaikeampi jäädä, koska ne näkee ja kuulee!

Julkinen liikenne on Nizzassa mielestäni hyvin kattavaa. Tramin ja bussin lippu yhteen suuntaan maksaa 1,5 € ja lipulla voi kulkea muistaakseni noin 70 minuutin ajan vaikka vaihtamalla kulkuvälinettäkin matkalla?

Asioiden hoitaminen

Asioiden hoitaminen oli lyhyesti sanottuna hankalaa, hidasta ja vielä kerran hankalaa. Meillä suurimmaksi ongelmaksi koitui netin saaminen asunnolle. Monien mutkien kautta saimme kuuden viikon odottelun jälkeen vihdoin netin toimimaan. Marraskuun lopulla se kuitenkin suljettiin, kun emme olleet maksaneet laskua. Ei edes tiedetty että oltiin saatu lasku, kun luultiin sitä vain ilmoitukseksi suoraveloituksesta. Oltiin ymmärretty, että maksut veloitetaan suoraan tililtä, eikä meidän tarvitsisi huolehtia laskuista. Maksumuistutuksen maksaminen oli aika hankalaa, kun pankissa sitä ei jostain syystä voitu maksaa (en vieläkään tiedä miksi). Lopulta saimme yhden ranskaa puhuvan vaihtarin soittamaan SFR:lle ja maksamaan laskun puhelimitse. Ongelmia oli  muidenkin käytännön asioiden hoitamisessa, mutta kaikesta lopulta selvittiin.

Ruoka & juoma

 

Mitä jäi ikävä?
 Aurinkoa, maisemia ja viiniä! ;)

Ruoan kanssa maistuisi se lasillinen punaviiniä, joka oli niin halpaa, että sen ostamista ei tarvinnut kauaa punnita. Suomessa saa yhden pullon Ranskan kolmen pullon hinnalla. Halvat viinit olivat vielä mielestäni hyviä! :D Ja ne maisemat! Välillä sitä katseli ympärilleen ja ihmetteli missä paratiisimaisemassa saa hetken asustaa. Meri oli niin ihanan turkoosia!

Maisemia matkalla Monacoon.

Mitkä fiilikset nyt?

No olihan se reissu! Vaikka välillä oli mieli maassa ja kotia ikävä, niin kyllähän se kannatti. Ehkä aika kultaa jo muistoja, mutta ihan hyvä niin. Kaikki kun ei mennyt ihan putkeen ja muutamat itkupotkuraivaritkin käytiin läpi. Jäi sellainen fiilis, että Ranskassa olisi ainakin paljon nähtävää jäljellä. On se vaan hieno ja monipuolinen maa maastojensa puolesta. Olen aina halunnut asua ulkomailla ja nyt se on koettu. En kadu yhtään, vaikka vaihto ei ollut kyllä sellainen kun kuvittelin. Jotkut asiat olivat parempia ja jotkut hunompia kuin odotin. Nyt kyllä huokaisen helpotuksesta, se on ohi. Niin hienoa kuin se olikin niin on se vaan hienompaa olla taas kotona! <3

 

 Tämä olikin sitten viimeinen postaus tälläerää koskien opiskelijavaihtoa ja Nizzaa.

 Kiitos kaikille mukana olleille! <3